Scirocco-tuuli on tuonut tullessaan pääskyset ja trooppisen säärintaman. Jo aamuyhdeksältä on suorastaan kuuma ilmankosteuden ollessa hyvin korkea. Kun kaasupullo on vaihdettu, Vilho pääsee keittämään aamukahvit. Vilhon pannessa toisenkin mokapannullisen kahvia tulemaan, Annikki kuljeskelee tontin rajalle, jossa on puolitusinaa viikunapuuta. Hän ei ylety poimimaan kuin muutaman mehukkaan hedelmän. Pitääköhän minun hakea tikkaat vai tulisikohan Vilho auttamaan?, hän pohtii jatkaessaan matkaansa pienelle rinteelle, joka erottaa huvilan tontin lampaiden laitumesta. Rinteessä kasvaa useita lajeja koristepensaita ja värikkäitä kukkia. Annikki ei lähdekään hakemaan tikkaita vaan sakset saadakseen leikattua muutaman oksan. Nyt tarjolla on niin komeita, Suomessa saavuttamattomissa olevia kasveja, ettei Annikki malta olla tekemättä niistä ikebana-asetelmaa. Siihen sopiva astia, terrakottakannu löytyy keittiön kaapin päältä.
Vilhokin tekee kierroksen puutarhassa ja palaa mukanaan pari mandariinia ja rosmariininoksa. Hedelmiä ja yrttejä heillä siis on, mutta muut viikonlopun elintarvikkeet on hankittava Tortolìn kaupoista. Siellä Annikki ihmettelee taas lihatiskin tarjontaa, jossa on tällä kertaa mm. sianposkea hampaineen ja puolikas lampaanpää. Annikki valitsee niitä hieman helpommin valmistettavia aineksia kuten kaupan makkaramestarin tekemiä makkaroita. Niitä on kolmea sorttia ja kun Annikki haluaa niitä kaikkia, pakettiin kiemurtaa parisen metriä tuoremakkaraa.
Lounaaksi Susivuoret syövät kuitenkin terassilla tuorepastaa tarkkaillen samalla alueen vilkasta haukkatoimintaa. Tuulihaukkojen lisäksi sähkölangalle lennähtää milloin pikkutuulihaukka, milloin nuolihaukka. Korkeuksissa pyörähtää myös hiirihaukka.
Lounaan jälkeen Vilhon tekee mieli uimaan ja Susivuoret lähtevät lähimmälle uimarannalle Santa Maria Navarreseen. Mainingit vyöryvät voimalla hiekkarantaan Vilhon kävellessä merta kohti. Annikista merivesi tuntuu viileältä ja nähdessään kuinka iso aalto paiskaa Vilhon veteen, hän peräytyy nopeasti seuraavan aallon alta kuivalle maalle.
Iltapäivällä vuorilta alkaa kuulua ukkosen jyrinää ja hetken päästä vettä tulee taivaan täydeltä. Raju sadekuuro ei kuitenkaan ilmaa viilennä vaan Susivuoret istuskelevat ulkona terassilla vielä illallisen jälkeenkin. Tuttu lammaspaimen Davide käy tuomassa sinne heille pussilliset suuria granaattiomenia, kvitteneitä ja kaktusviikunoita. Piikikkäistä kaktusviikunoista on ystävällisesti poistettu piikit mutta Annikki onnistuu kuitenkin tökkäisemään sormensa näkymättömän pieneen piikkiin mehevää hedelmää kuoriessaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti