7. päivä: On siis kevät, kuljetaan Tonavan rantaan

Liisa Akimofia mukaillen, tuuli kyllä tuulee mutta sade ei jaksa kun Annikki ja Vilho kulkevat Tonavan rantaan. He ovat päässeet liikkeelle edellispäiviä aikaisemmin ja ovat hakeutuneet taas Tonavan rantakadulle vaikka eilisestä voimistunut tuuli on lennättää Annikin jokeen. Syynä kaksikollemme harvinaiseen reippauteen on se, että heidän asuntoansa tultiin siivoamaan aamupäivällä ja he haluavat olla poissa siivoajan tieltä. 

Joenvarren laitureissa on useita risteilyaluksia mutta jokiristeilyt eivät oikein tunnu menevän tällä säällä kaupaksi. Myös laiturit, joilla Tonavan rannalta toiselle sukkuloivat vuoroveneet pysähtyvät, ovat vailla odottavia matkustajia. Susivuoret kävelevät rantaa pitkin aina Országházille eli parlamenttitalolle asti. Rakennus on valtava ja Annikki joutuu kävelemään sen edessä olevan aukion toiselle laidalle saadakseen kaikki tornit mahtumaan kuvaan. Parlamenttitalon edessä pariin telttakatokseen on kiinnitetty banderolleja. Niistä Annikki lukee, että kyse on korruptoituneiden mafiosopolitiikkojen vastustamisesta.

Matkalla parlamenttitalolta katedraalille nähdään ties kuinka monta patsasta eri aikakausilta. Myös art nouveau -tyylisten rakennusten julkisivuissa keikkuu jos jonkinlaista hahmoa. Váci utcaa lähestyttäessä ilmaan leviää houkuttelevia tuoksuja lukuisista kojuista ja ulkoilmaravintoloista. Ajatus syömisestä ulkoilmassa ei kuitenkaan houkuta sillä taivaalta alkaa ropista rakeita. 

Aurinkoisessa mutta perin viileässä kevätsäässä tehty kävelylenkki johtaa väistämättä päiväuniin. Jääkaappi olisi täynnä elintarvikkeita mutta kun kumpaakaan heistä ei kiinnosta alkaa laittaa päivällistä, Annikki ja Vilho marssivat läheiseen thai-ravintolaan. Sieltä irtoaa viidellä tonnilla hyvät annokset juomineen. Palvelu on niin nopeaa, että Susivuoret ehtivät käväistä aterian päätteeksi vielä kauppahallin supermarketissa täydentämässä juomavarastoaan. Kuplaveden lisäksi tarvitaan Meggyliköriä eli kovasti Annikin mieleen olevaa kirsikkalikööriä. Puolen litran pullo tätä  20 %:n vahvuista ja esim. saksalaisia ja tanskalaisia kirsikkalikööreitä huomattavasti vähemmän makeaa juomaa maksaa alle neljä euroa. Vilho ei kuitenkaan tarjoa illalla Annikille Meggyliköriä eikä edes salmiakkia vaan toista Unkarin erikoisuutta, Unicumia. Tavanomaiselta väkevältä katkerolta maistuvan Unicum Zwackin sijaan Vilho kaataa Annikin lasiin söpöstä pienestä pyöreästä pullosta Unicum szilvaa eli luumulla kesytettyä versiota klassikkojuomasta. Se onkin niin erinomainen yömyssy, että Annikki kömpii vuoteeseen jo Matteus-passion ensitahdit kuultuaan.