Monet kotikaupunginosan, Belvárosin ravintoloista ovat pääsiäisenä kiinni. Annikki ja Vilho luopuvat ajatuksestaan kävellä illastamaan läheisen yliopiston kulmille ja päätyvät naapurikorttelin tuttuun turkkilaisruokalaan. Susivuoret luetaan ilmeisesti jo hyviksi kanta-asiakkaiksi sillä annosten koko on suurentunut sitten edelliskerran. Maittavat ja täyttävät sapuskat eivät edelleenkään maksa paljon mitään.
Susivuorten palatessa asunnolleen, he ovat kuulevinaan kissan nau'untaa. Kun Annikki avaa porraskäytävän oven, hänen ohitseen kadulle sujahtaa oranssi kissa. Kyseessä taitaa olla sama kaveri joka rellesti pihalla pari yötä sitten. Ilmeisesti kissa käy vakituisesti iltalenkillä sillä naapuri vakuuttaa Susivuorille, että oli ihan oikein päästää kissa alaovesta ulos. Parin tunnin kuluttua kuvio toistuu päinvastaiseen suuntaan. Vilhon kuultua kadulta naukaisuja, Annikki menee avamaan porraskäytävän ovea. Kuullessaan Annikin liikkuvan portaissa, kissa naukuu entistä kovempaa ja alkaa roikkua ulko-oven kahvassa. Annikin raotettua ovea, kissa rynnistää salamana portaisiin ja katoaa ylempiin kerroksiin. Toivottavasti kolli ei ole kovin aamuvirkku sillä aamuvarhaisella Annikki ei kyllä lähtisi päästämään sitä taas ulos vaikka se kuinka naukuisi ovella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti