Hae tästä blogista

perjantai 3. huhtikuuta 2015

6. päivä: Annikki valmistuu pääsiäiseen

Yöllä kadulta kuuluu kissatappelun ääntä ja Vilho näkeekin ikkunasta kuinka hävinnyt osapuoli eli keltaraidallinen kissa pakenee kovaa vauhtia asuntoa vastapäätä olevan koulun pihalle. Kissojen satunnaisia yhteenottoja lukuun ottamatta illalla ja yöllä Susivuorten asuintalossa on täysin hiljaista. Vasta seitsemän jälkeen aamulla alkaa porraskäytävästä kuulua lukkojen ropina ja askelten kopina. Talon jokaisessa asunnossa on ulko-oven lisäksi metallinen kalteriovi ja lukkoja täytyy avata ja sulkea 2-6 kappaletta päästäkseen lähtemään töihin. 

Annikki ja Vilho eivät luonnollisestikaan ole lähdössä aamuvarhaisella minnekään vaan Vilho roplaa heidän asuntonsa lukkoja vasta puolen päivän jälkeen. Ennen Központi Vásárcsarnokiin menoa Vilhon on vaihdettava rahaa. Suuren kauppahalliin päästyään Annikki kun takuulla panisi forintit menemään.

Annikki on päättänyt, että pääsiäisen ruokaostokset on tehtävä jo kiirastorstaina sillä huomenna, pitkäperjantaina hallissa ja kaupoissa olisi liikaa tungosta. Kauppahallin pohjakerroksessa Annikin on tarkistettava myyntitiskit pariin, kolmeen kertaan valitakseen sopivan palan peuranpaistia ja karitsankyljyksiä. Hän tutkii tarkkaan myös kalatiskit mutta isänsä lailla suhtautuu epäillen kaukana hyvistä kalapaikoista olevien tiskien tarjontaan. Vain ahtaista karppialtaista voisi saada taatusti tuoretta kalaa.  Koska Annikki ei ole laittamassa illallista kymmenelle hengelle, hän ei kuitenkaan voi tarjota nopeaa kuolemaa surkeasti altaistaan mulkoileville valtaville karpeille.

Seuraavat kauppansa Annikki tekeekin vasta säilöttyjen vihannesten tiskillä. Vilho takuulla pitäisi hapankaalilla täytetyistä tulisista paprikoista. Niiden lisäksi Annikki ostaa muutaman valkosipulilla täytetyn pikkukurkun. Näistähän täytyy vinkata faijalle, Annikki innostuu maistaessaan erittäin raikkaaksi alkupalaksi osoittautuvia kurkkuja. Annikin isän bravuuri on tämän kasvattamat ja hapattamat suolakurkut mutta faija olisi varmaan valmis kokeilemaan myös tällaisten vain kevyesti suolattujen kurkkujen säilömistä. Annikki itse ei nykyään juuri ehdi säilöä ja suolata, joten isä saa ainakin toistaiseksi huolehtia suvun suolakurkku ja -sienitarpeiden täyttämisestä. Pitäisiköhän faijalle viedä malliksi joku noista lasipurkeista, joihin on säilötyistä kurkuista, porkkanoista, paprikoista jne. taiteiltu monenmoisia hauskoja kuvioita kuten pääsiäispupuja.

Ennen kuin Vilho vapautuu Annikin täyttäminen ostoskassien kantamisesta, on poikettava vielä kukkakioskilla. Annikki neuvottelee myyjän kanssa aikansa lähinnä elekielellä ja kipittää sitten Vilhon perään sylissään valtava kimppu pitkävartisia narsisseja. 

***
Susivuorten iltapäiväkävely suuntautuu kohti Szent István bazilikaa. Ei sillä, että tämä 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa valmistunut katedraali heitä ainakaan arkkitehtonisessa mielessä kiinnostaisi. Annikin laittamat tukevat ateriat ja "viileä Tokajin viini"  - kuinka virkistävää se Tuomarin mukaan sitten onkaan - vaatii kuitenkin liikuntaa päivittäin. Pyhän Tapanin muumioitunutta kättäkin, joka lienee Unkarin tärkein reliikki, vain vilkaistaan.

Katedraalilta kaksikkomme  matka jatkuu kohti Kansallisoopperaa. Magyar Állami Operaház näyttää Annikista kutistuneelta sitten viime käynnin. Ehkä syynä on se, että oopperabulevardin täyttävät nyt lukuisat kalliit kansainväliset muotiliikkeet, joiden rinnalla ennen niin pramea oopperatalo näyttää perin ränsistyneeltä.

Ei kommentteja: