Hae tästä blogista

keskiviikko 30. lokakuuta 2013

13. päivä: Takaisin Portugaliin


Yöllinen sade ja lämpötilan putoaminen alle kymmeneen asteeseen on käheyttänyt naapurin kukon, Annikki toteaa vahingoniloisena. Epävireisesti kiekuva kanalan vartija ei tänä aamuna onnistunutkaan herättämään Annikkia kesken unien. Annikki sai nousta omia aikojaan pähkäilemään sitä, minne päin Portugalia palattaisiin. Ei ainakaan maaseudulle. Vaikka ei Portugalin kaupungeissakaan ole turvassa aamuvarhaisella rääkyviltä siivekkäiltä. Guimarãesin tyylikkäässä keskustahotellissakin herätyksestä vastasi  kiekuva kukko. Olisi varmaan pitänyt lukea tarkemmin, mitä hotellin herätyspalvelusta kerrottiin.

Barcelos on jo kukkojensa, vaikka vain puisten, takia pois laskuista. Samoin Costa Verden rantapaikat. Rantakauden jo loputtua Annikki ei ole halukas majoittumaan mihinkään uinuvaan kylään, jossa valtameren kosteus tunkeutuu joka paikkaan. Portoon menosta oli jo illalla puhuttu mutta kun sopivaa majapaikkaa ei silloin löytynyt, mitään suunnitelmaa ei saatu tehtyä. Hetken internetissä surffailtuaan Annikki löytää sen, mikä ei eilen osunut silmään: asunto kaupungin keskustassa kävelymatkan päässä Gaiasta, jossa kaikki portviinitalot sijaitset. Aivan sama vaikka nettisivuilla puhutaan ”design”-kalustuksesta, jonka Annikki tietää poikkeuksetta tarkoittavan epäkäytännöllisiä hanoja ja ovenkahvoja, absurdeja koriste-esineitä ja eltaantuneen maitokahvin väristä Ikean sängynpeittoa. Tärkeintä on, että kämppään kuuluu parkkipaikka.

Vilhon herätessä aamiaiselle Annikki ilmoittaa innokkaana, että seuraavaksi suunnataan Porton kaupunkiin, jossa auto hylätään pariksi päiväksi. Vaikka Vilho ei tapansa mukaan sano asiaan juuta eikä jaata, Annikki tietää hänen olevan tyytyväinen myönnetyistä vapaapäivistä autonkuljettajan tehtävästä.

Vilhon pakatessa autoa, Annikki käy vielä ottamassa pari valokuvaa. Häntä kiehtoo galicialainen rakennusperinne. Kaikki kylän talot on tehty graniitista. Myös viinipergoloiden tolpat ja pihoja ympäröivät säleikköaidat ovat kiveä. Jokaisen talon pihassa on perinteinen hórreo, tolppien varassa oleva pieni  varastorakennus. Horréroidenkin tolpat ja taitekatto päätykoristeineen sekä osa niiden seinistä ovat graniittia. Vilja ja muut elintarvikkeet varmasti säilyvät hyvin kivisissä varastoissa. Mutta kiviset talot eivät ehkä ole kovin mukavia syksyllä ja talvella kun vesi tiivistyy viileisiin seiniin. Majapaikan isäntä vahvistaa, että Galiciassa talvinen kosteus on ikuinen riesa. Galician kiviseinien höyrytessä aamuauringossa Anni ja Vilho lähtevät ajamaan kohti Portoa, jossa höyryäisivät veden sijaan portviinit.

Ei kommentteja: