Hae tästä blogista

sunnuntai 24. maaliskuuta 2019

3. päivä: Saepinum — Annikki ja Vilho löytävät sovun roomalaisraunioilla

Annikki katsoo vain ylimalkaisesti nettikarttaa todetakseen, että Altilia on ihan tuossa lähellä. Tämä osoittauttuu pian virheeksi. Susivuorten jo ollessa aivan lähellä päivän retkikohdettaan, autonavigaattori keksii harhauttavan ”oikoreitin” ja Annikkikin lankeaa GoogleMapsin ansaan eli sen antamaan  väärään osoitetietoon. Tunnelma Susivuorten autossa alkaa olla melkoisen kireä Annikin vihdoin tarkastaessa iPhonestaan, missä Altilian Saepinum oikeasti on. Vilhon ärtymystä parin kilometrin ylimääräisestä ajomatkasta Sepinon kiemuraisella tiellä ei vähennä edes sen tervetulokyltin julistama tieto siitä, että kylä on yksi Italian kauniimmista paikkakunnista.

Riitainen tunnelma hälvenee kun Vilho parkkeerraa auton hiekkatien päässä olevan baarin edustalle. Aluetta vartioivan seropin saattelemana Susivuoret astelevat Porta Terravechian läpi antiikin Saepinumiin, alunperin samnilaisten perustamaan, sittemmin roomalaisten valloittamaan kaupunkiin. Arkeologiselle alueelle päästyään Susivuoret ovat taas elementissään. Annikki ja Vilho eivät pystyy sanomaan kuinka monta kymmentä roomalaista rauniokaupunkia he ovat jo  nähneet ympäri Eurooppaa, mutta eivät ilmeisesti tarpeeksi montaa. He nimittäin tutkivat intoa puhkuen aivan kaiken, mitä Saepinumista on jäljellä. Vaikka kaikissa roomalaiskaupungeissa on samat forumit, teatrot, basilicat, macellumit, termet jne.,  ovat ne kuitenkin omanlaisiaan. Saepinumin erityispiirre on kaupunkia ympäröivä paksu,  opus reticulatum -tekniikalla rakennettu muuri pyöreine torneineen.

Muurissa on neljä komeaa porttia, joista Porta Beneventon läpi käveltyään Susivuoret päätyvät maatalon pihaan. Sen kanalan kupeessa on suuri Caius Ennius Marsuksen mausoleumi. Tapansa mukaan Annikki räpsii tästäkin kohteesta valokuvia vaikka tietääkin, ettei hän tule ehkä milloinkaan katselemaan näitä kuvia. Annikin olisi nimittäin elettävä vähintään 150-vuotiaaksi ehtiäkseen käydä läpi kaikki joutavat matkakuvansa.

Susivuoret käyvät myös alueen museossa. Annikki ihmettelee itsekseen miten Vilho jaksaa kiertää niin tarkkaan kokoelmaltaan perin vaatimattoman museon.  Kaipa pikku museo on Vilholle sopiva alkupala lomalle Italian keskiosassa. Annikki on nimittäin varma, että Susivuoret tulevat koluamaan museon jos toisenkin heidän päätyessään ties mille antiikin rauniolle  seuraavan parin viikon aikana.

Ei kommentteja: