Susivuorten Terracinan asunnon suojaiselle pihalle paistaa mukavasti aurinko. Annikki ja Vilho olivat vielä aamulla bussipysäkillä palelemassa matkalla Helsingin lentokentälle mutta nyt he asettautuvat puutarhapöydän ääreen nauttimaan valosta ja lämmöstä. Pian Annikki huomaa, että puupinon vieressä olevassa korituolissa on kolmaskin auringossa lepäilijä. Se on yksi talon neljästä kissasta, nimeltään Biondo. Illan mittaan Susivuoret tutustuvat kolmeen muuhunkin kissaan sekä kahteen koiraan, joilla ei kissojen tapaan ole pääsyä Susivuorten alakerran asunnon pihalle.
Annikki olisi jo valmis päiväunille mutta suostuu oitis Vilhon ehdotukseen käydä pienellä kävelyllä sillä aikaa kun Annikin löytämä erikoinen kuohuviini kylmenee jääkaapissa. Susivuorten tämänkertainen kotikatu Via Anxur vie appelsiinitarhan viertä suoraan Terracinan vanhan kaupungin kapeille kujille. Puoliksi vahingossa Susivuoret osuvat roomalaiselle teatterille ja portille, jonka kautta roomalaisaikaista Via Appiaa pitkin matkanneet pääsivät kaupunkiin. Entisen Foro Emilianon laidalta he löytävät San Cesareolle omistettu katedraalin, jossa on kerrostumia aina roomalaisesta temppelistä ja normannityylisestä fasadista aina barokkikiehkuroihin asti.
Ennen auringonlaskua Susivuorilla on vielä hetki istua pihalla. Yläkerran emäntä tuo heille sinne iltapalaksi bruschettat. Kuten italialaiselle ruoalle on tyypillistä, yksinkertainen valmistustapa ja hyvät raaka-aineet — tässä tapauksessa paahdetun leivän ja oliiviöljyn lisäksi ricotta-juusto ja parvekeruukusta napattu persilja — takaavat Susivuorten tyytyväisyyden.
Auringon laskettua Vilho jää vielä pihalle lepakoita seuraamaan, mutta Annikki perehtyy talon lämmityssysteemiin. Olohuoneen savunhajusta päätelleen asunnon lämmitys tavataan hoitaa polttamalla tulta sen isossa takassa. Susivuoret eivät yhden yön yöpymisen takia ala lämmittää takkaa ja Annikki tyytyy vääntelemään lämpöpuhaltimen säätimiä. Kovin lämpimäksi hän ei asuntoa saa mutta onneksi vuoteessa on paksu untuvatäkki ja onhan Annikilla mukanaan keväisten Italian matkojensa vakiovaruste eli Vilholta taannoin joululahjaksi saamansa pieni lämpötyyny.
Ennen sukeltamista untuvatäkin ja lämpötyynynsä väliin, Annikki haluaa juoda Susivuorten kevätloman alkamisen kunniaksi kuohuviiniä. Noudettuaan kuohujuoman jääkaapista, hän huomaa panneensa jäähtymään väärän pullon. Ei tämä olekaan sisilialainen Grillo-rypäleistä tehty kuohuviini. Mutta saammehan tästäkin kuohuviinistä maakuntapisteen, Annikki totetaa avatessaan pullollisen Marchen Bollicine di Verdicchio D.O.C.:ia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti