Annikki huomaa heti herättyään uutisotsikon, joka kertoo, että Brysselissä on räjähtänyt pommi. Hän ei kuitenkaan ryhdy heti selvittämään sitä, miten isosta jutusta olisi kysymys vaan aloittaa aamutoimensa kaikessa rauhassa. Annikki käväisee kotikorttelin boulangeriessa ostamassa tuoreita voisarvia aamiaiseksi muttei malta olla pistäytymättä myös pâtisseriessa ja boucheriessa ennen kuin palaa asunnolle keittämään ranskalalaisen aamukahvin café au lait.
Aamiaisen jälkeen Susivuoret avaavat tietokoneet ja tv:n. Brysselissä on pari tuntia sitten tehty itsemurhaiskut sekä lentokentälle että metroon. Vähä vähältä yhä suurempia uhrilukuja kertovat uutiset synkistät Annikin aurinkoisena alkaneen päivän. Hän on vihainen ja surullinen tällaisista järjettömistä, julmista teoista.
Tämänkertaisen Pariisin loman uutislähetykset ovat valitettavasti jo nyt osoittautuneet aiheeltaan paljon karmeammiksi kuin vuosikymmen sitten. Täytyy vain toivoa, ettei näitä täysin turhia ja typeriä terroristihyökkäyksiä tehdä lisää vaikka nyt pelätään, että seuraavat iskut tehdään Ranskaan. Brysselissä kaupungin kaikki julkinen liikenne on pysäytetty ja lentokenttä suljettu. Viranomaiset käskevät ihmisiä pysymään sisätiloissa ja juuri siellä, missä he tällä hetkellä ovat. Kaupungissa on meneillään mittava terroristijahti vaikka se on muuten täysin lamaantunut. Annikki ei halua vielä ajatella tarkemmin sitä, että hänen on määrä matkustaa kuukauden päästä Brysseliin. Hän ei voi muuta kuin toivoa, että siihen mennessä tilanne Belgiassa olisi rauhoittunut eikä korkeimman kansallisen hälytystilan tarvitsisi silloin olla enää voimassa.
Ranskakin on heti nostanut valmiuttaan terrorismin varalta. Pariisiin saapuu satoja poliiseja ja mm. julkisen liikenteen solmukohtia valvotaan entistäkin tarkemmin. Annikki kuitenkin päättää, että tänään ei ole hyvä päivä lähteä ajelemaan metrolla Pariisin vilkkaimmille paikoille. Susivuoret käväisevätkin vain läheisellä Cimetière Père Lachaisella. Hautausmaalla on rauhallista kunnes puiden latvuksista alkaa raikua kimeä rääkynä. Voi pahus: Pariisissakin on mm. Rooman ja Barcelonan tapaan näitä kirkkaanvihreitä papukaijoja. Kirkuvien vihreiden kaijojen näkeminen on nimittäin Susivuorten kielessä merkki siitä, että viininjuontia on vähennettävä!
***
Iltapäivällä Annikki ja Vilho päättävät kävellä lähemmäksi Seinen mutkaa nähdäkseen paremmin La Tour Eiffelin. Torni valaistaisiin tänä iltana Belgian värein.
Lämmin päivä on houkutellut Pariisin kahviloiden ja baarien pienet katuterassit täyteen väkeä. Annikki panee merkille baarien happy hour -hintoja mutta Susivuoret eivät malta pysähtyä lasilliselle kallista olutta tai halpaa valkoviiniä. He kulkevat määrätietoisesti Marais’n kortteleissa kohti Seinen rantaa. Hôtel de Sensen kohdalle he kääntyvät Seinen ylittävälle Pont Marielle väistääkseen Hôtel de Villen ympärillä olevan kuhinan. Suuren kaupungintalon edusta on eristetty liikenteeltä ja siellä on kymmenittäin vahvasti aseistautuneita valtion poliiseja. Viranomaisia aseineen näkyi tavanomaista enemmän myös synagogan ja teattereiden edustalla ja Susivuorten lähestyessä Île Saint-Louisia, Seinen suurta rantakatua, Voie Gerorge Pompidouta pitkin kiitää parinkymmenen poliisiauton letka pillit soiden. Mutta Seinen pikkusaarella on hiljaista ja rauhallista. Täällä Pariisin hienostoalueella ei ole edes kerjäläisiä. Annikki ja Vilho pysähtyvät tutun veitsikaupan ikkunan eteen tutkimaan sen Opinel-valikoimaa. Susivuorilla on jo muutama Opinel-veitsi mutta niitä on niin lukuisia eri kokoja ja malleja, että tekisi mieli ostaa taas yksi hieno ranskalaispuukko tai pihviveitsisarja. Niiden hinnat vaan ovat turhan korkeita ja Annikki on varma, että ainakin perusopineleja löytää tätä tyylikästä pikkukauppaa halvemmalla esim. urheilukauppaketjujen valikoimista.
De la Tournelle -sillalta Annikki kuvaa ilta-auringossa kylpevän Notre Damen ja toisella suunnalla olevan Institut du Monde Araben. Myös alhaalla Seinen rannassa aasialaista hääparia kuvaava kameramies yrittää saada katedraalin mahtumaan kuvaansa. Hääkuvasessio kestää niin kauan, että hihattomassa hääpuvussaan oleva morsian on Annikin mielestä jo aivan palelluksissa. Ilta on vielä lämmin mutta auringon painuessa alemmaksi, se viilenee koko ajan.
Île de la Citéllä Susivuoret pysähtyvät hetkeksi ihailemaan katedraalin fasadia mutta jatkavat pian matkaansa kohti Pont Neufiä, joka on nimestään huolimatta Pariisin nykyisistä silloista vanhin. Sillan keskikohdalta näkyy hyvin Eiffel-torni ja Susivuoret päättävät, etteivät he jatka tämän pidemmälle. Täältäkin olisi riittävästi kävelymatkaa takaisin asunnolle. Auringon laskiessa ilta kuitenkin viilenee niin tuntuvasti, etteivät Susivuoret sittenkään jää odottamaan sitä, että torni alkaisi loistaa punaisena, keltaisena ja mustana. Jos belgialaisvärein valaistu Eiffel ei näy olohuoneen ikkunasta kurkottamalla, sitä voi katsoa tv:stä, Annikki päättää kaksikon palatessa Seinen oikealle rannalle.
Sillan pielessä oleva La Samaritainen suuri tavaratalo on yhä vain remontissa ja näyttää siltä, ettei kuulua art nouveau -tyylistä tavarataloa tulla enää avaamaankaan vaan sen tiloihin tulee mm. asuntoja. Rakennustyömaan ohitettuaan Annikki ja Vilho suuntaavat Rue de Rivolille, jonka muotiliikkeiden ikkunoiden eteen Annikki pysähtelee katsomaan, minkälainen on pariisilaismuoti tänä keväänä. Päätrendi on tietysti sama kuin se on ollut jo vuosikymmeniä. Kevätvaatteet ovat siis merimieshenkisiä sini-valko-punakuvioisia mekkoja ja nehän hoikille pariisittarille sopivatkin. Annikki on Vilhon lailla kiinnittänyt huomiota siihen, ettei pääkaupungissa ylipainoisia naisia juuri näy.
***
Iltapalaa syödessään Susivuoret seuraavat uutislähetyksiä mutta Annikkia terrorismiuutiset kiukuttavat niin paljon, että hän vaihtaa kanavalle, jossa näytetään amerikkalaista elokuvaa ja ihme kyllä ei-dubattuna. Elokuvassa George Clooney hortoilee Italiassa tappamassa viattomia ihmisiä ja Annikkia alkaa ärsyttää leffan typerryttävä typeryys. Abruzzon maisemat ovat toki komeita muttei se kyllä riitä hänen mielestään syyksi suoltaa filmille tuonlaatuista moskaa. Annikki meneekin aikaisin nukkumaan ja päättää, ettei katso väkivaltauutisia eikä - filmejä kuin vasta seuraavana aamuna ja vain tarkistaakseen, ettei Ranskassa ole tapahtunut mitään hälyttävää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti