Hae tästä blogista

tiistai 22. maaliskuuta 2016

3. päivä: Etuoikeutettu Annikki polttaa herkkukaloreita Pariisin kaduilla

Lämmin auringonpaiste tervehtii Annikkia ja Vilhoa kun he lähtevät aamupäivällä kävelemään kohti Place de la Bastillea. Susivuorilla ei näytä edelleenkään olevan muita suunnitelmia kuin vain kuljeskella Pariisin kaduilla. Museoita ja muita nähtävyyksiä he miettinevät vasta parin päivän päästä kotiuduttuaan kunnolla kaupunkiin.

Bastiljin aukiolla Colonne de Juilletin huipulla oleva kullattu Le Génie de la Liberté kimmeltää auringonloisteessa. Susivuoret tähyävät niska kenossa vuoden 1830 heinäkuun vallankumouksen muistoksi pystytettyä pylvästä ja sen “vapaudenhenkeä” sekä aukion laidalla olevaa suurta oopperataloa. Pariskuntamme ei ole kiinnostunut Opéra Bastillen musiikkitarjonnasta vaan jatkaa kulttuuria vieroksuvaa vaellustaan Rue de la Roquettea pitkin ällistellen kadun sushiravintoloiden suurta määrää. Japanialaista ruokaa tarjoavia paikkoja ei kymmenen vuotta sitten ollut koko Pariisissa yhteensä niin montaa kuin nyt tässä parin, kolmen korttelin alueella. Uutta ovat myös lukuisat pelkkiä luomuelintarvikkeita myyvät kaupat.

Susivuoret tekevät ruokaostoksensa Place Léon Blumin kulmilla olevassa sokkeloisessa supermarketissa ja siellä Vilhonkin ostoskoriin päätyy luomutuote eli paketti Bio-voikeksejä Bretagnesta. Annikki viipyy pitkään tutkimassa pyykinpesuaineita, jotka ovat Ranskassa hämmästyttävän kalliita. Pesuainepaketti, jonka Annikki saa Suomessa alle neljällä eurolla, maksaa täällä yli kympin. Annikki jättää arvokkaat pesuainepaketit hyllyyn ja päättää, että ostaa pesuaineen lähikaupasta, jossa hän muistaa nähneensä niitä pienempinä ja halvempina paketteina.

Pyykinpesukoneen hyristessä Annikki loikoilee vuoteessa isolle sisäpihalle katsellen. Siellä on taas rauhallista nokivaristen ajettua närhet matkoihinsa. Pihan aurinkoisella puolella olevaan lehmukseen näyttää tulleen yhdessä päivässä isot silmut mutta varjoisassa nurkassa oleva yksinäinen koivu on vielä aivan paljas. Annikki on jo vaipumassa uneen kun Vilho hihkaisee olohuoneesta katsomaan, mitä ihmettä lähimmän tuijan latvassa tapahtuu. Siellä lepattaa pitkä kangas- tai muovisuikale, joka pian häviää oksien kätköön. Nokivarikset taitavat rakentaa pesää onnistuttuaan nappaamaan tavanomaisesta poikkeavaa materiaalia sen rakennusaineeksi.

***

Iltapäivällä Susivuoret kävelevät meluista bulevardia pitkin aina Gare du Lyonille ja Seinen rantaan asti. Austerlitzin sillalta näkyy sekä Cathédrale Notre Dame että Bercyn korkeat talot. Paluumatkalla alitetaan taas Promenade Plantée. Vanhan Vincennesin radan paikalle tehty, lähes viiden kilometrin pituinen jalankulkijoiden puistotie on Susivuoria miellyttävä tuttu reitti. Tällä kertaa he eivät nouse katupölyn ja -melun yläpuolelle kävelemään kauniiden kukkien ja pensaiden lomaan vaan jatkavat vaellustaan vilkasta katua pitkin suorinta reittiä takaisin asunnolleen. Matkalla toki poiketaan isohkossa MonoPrix'issä, jossa on Annikin riemuksi paljon erilaisia jänisaiheisia tavaroita. Vilhoa on aina harmittavinaan kun pääsiäisen alla kaupat Keski-Euoopassa ovat täynnä suklaajäniksiä ja mitä moninaisempia jänistuotteita. Jo pari viikkoa sitten Saksassa Vilho murjotti kun Annikin nimikkoeläimiä, jäniksiä loikki joka paikassa kun taas susista ei näkynyt vilaustakaan. Ei Vilho silloinkaan ollut tosissaan nyrpeä osterhaasen ylivallasta vaan jopa osti Annikille Lyypekin hienoimmasta marsipaanikaupasta kauniin jänisaiheisen mukin, joka oli täytetty marsipaanijäniksillä. Annikki tutkii aikansa mm. jäniksillä koristeltuja cocktailtikkuja ja kuuden pienen posliinijäniksen pakettia mutta jättää nämä turhat koriste-esineet ostamatta. Sen sijaan jäniskuvioisia keittiöpyyhkeitä ja paperilautasliinoja hän pitää välttämättömyystarvikkeina ja kiiruhtaa ne käpälissään kassalle ennen kuin Vilho ehtii häntä estää.

Alakerran ruokaosastolta Annikki löytää jo pariin otteeseen etsimänsä herkun eli pinnaltaan mustaksi paistetun mutta sisältä kuohkean Poitoun juustokakun. Vilhon tutkiessa viinihyllyä, Annikki ihailee juustotiskiä, jossa on tarjolla kymmeniä erilaisia juustoja. Lopulta Annikki valitsee pienen tuhkapintaisen, pastöroidusta vuohenmaidosta tehdyn homejuuston. Se ja villisika-pâté olisivat sopiva iltapala rapean patongin ja punaviinilasillisen kanssa nautittavaksi.

***

Illalliseksi Susivuoret syövät normandialaista naudanlihaa olevat tournedos’t ja  jälkiruoaksi ranskalaisia, todella herkullisia mansikoita. Annikki tuntee itsensä sangen etuoikeutetuksi ja hyväosaiseksi. Täällä monenkirjavien ihmiskohtaloiden suurkaupungissa hän se vaan lomailee ja herkuttelee monta kertaa päivässä kun samaan aikaan Pariisin kaduilla ihmiset kaivelevat roska-astioita. Vilho on samaa mieltä siitä, että kodittomien ja kerjäläisten määrä Pariisissa on lisääntynyt kymmenessä vuodessa. Aikaisemmin asunnottomien pääjoukkoa tuntui olevan alkoholisoituneet keski-ikäiset miehet, jotka viettivät päivänsä kadunvarsien puistikoissa. Nyt kadulla eläjien joukossa on paljon naisiakin, joista vanhimmat ovat perin kurjassa kunnossa olevia mummoja.

Ei kommentteja: