Hae tästä blogista

sunnuntai 26. lokakuuta 2014

8. päivä: Fiesolesta Faenzaan - Apenniinit pehmentävät marmorin

La Cupola di Brunelleschi eli Il Duomo di Santa Maria del Fioren suuri kupoli ja koko Firenzen kaupunki siintää alhaalla laaksossa kun Annikki ja Vilho jatkavat matkaa tankattuaan autonsa viikon ajelun jälkeen La Lastrassa. Fiesolen kukkulat jäävät pian taakse Vilhon suunnatessa kohti Apenniineja. Eikös se ollut juuri täällä Fiesolen kulmilla, jossa Alvar Aalto kävi imemässä vaikutteita - ja Annikin olettamuksen mukaan varsinkin Chiantin punkkua - tuleviin töihinsä?

Annikki toki arvostaa monia niitäkin Aallon suunnittelemia rakennuksia, joiden esikuvat löytyvät Toscanasta ja muualta Italiasta mutta se Finlandia-talo! Ilmeisesti seiskakymppinen Aalto muisteli haikeana 1920-luvulla tekemäänsä Italian matkaansa ja sai siten verrattoman ajatuksen käyttää Carraran marmoria toisen Helsinkiin suunnitelmansa musiikkitalon ulkoseiniin. Stadilaisena Annikki olisi voinut jo rakennuksen piirustusvaiheessa 1960-luvun lopussa kertoa keskisuomalaiselle Alvarille, ettei pääkaupungin ilmasto ja rakennustaito ole sopiva yhdistelmä harmaanvalkoisen, aurinkoisesta Toscanasta peräisin olevan marmorin kanssa.

Nyt, nelisenkymmentä vuotta myöhemmin, pala Aallon Carrarasta Finlandia-taloa varten louhituttamaa marmoria toimii Annikin työpöydällä paperipainona. Sitä pienemmät palat musiikkitalon seinää lannoittavat Annikin puutarhassa kalkkia vaativaa kameliajasmiketta. Tästä huolimatta pensas ei tulisi koskaan kukkimaan niin komeasti kuin kameliat Alvarin nuoruuden Toscanassa. 

Brunelleschin ja Aallon arkkitehtooniset mestari - ja muutkin teokset jäävät kuitenkin ilman tämän suurempaa huomiota sillä pian tie alkaa mutkitella ja nousu Apenniineille vaatii kaiken keskittymiskyvyn. Vuorijonoa ei sentään ylitetä sen korkeimmalta kohdalta vaan Toscanasta Romagnan puolelle päästään Alpe de San Benedetton rinteitä pitkin kulkevaa tietä. Mitä ylemmäksi sumupilven peittämää vuorenrinnettä noustaan, sitä kylmemmäksi ilma muuttuu. Annikki merkkaa päivän minimilämpötilaksi +13 astetta.

Romagnan puolelle laskeuduttua maisema muuttuu kerrassaan tasaiseksi. Pitkästä aikaa viivasuoraa tietä reunustavat köynnökset. Ne eivät kuitenkaan notku viinirypäleistä vaan kiivihedelmistä. Suurien kiivien lisäksi Faenzan seudulla näköjään viljellään runsaasti myös kakeja. Tottahan jo roomalaisten Via Emilia ja Via Flaminia yhdistivät koko tunnetun maailman mutta silti Annikista on käsittämätöntä, että Adrianmeren tuntumassa viljellään Uudesta-Seelannista ja Kiinasta peräsin olevia hedelmiä.  Mutta eipähän ananaksen, banaanin, kahvin eikä monen muunkaan viljelykasvin päätuotantoalue ole nykyään lähelläkään niiden alkuperäistä kasvualuetta. 

Faenzaan saavuttuaan Annikki ei jaksa enää ajatella sen enempää viljelykasvien kuin fajanssin alkuperää vaan ohjaa kilpaa autonavigaattorin kanssa Vilhomobiilin tulevan yösijan pihaan.

Ei kommentteja: