1. päivä: Terrori-iskun tuhojen vaivaaman Brysselin lentokentän kautta idylliseen Gentiin

Vilho jää vielä vuoteeseen tuhisemaan kun itsekin puoliunessa oleva Annikki kiiruhtaa perjantaiaamuna bussipysäkille. Aikaiset aamulennot eivät ole Annikin mieleen mutta hän on tyytyväinen, että sai edes tämän lennon Brysseliin. Kuukauden takaisen terroristi-iskun takia Brysselin lentokenttä toimii edelleen vain puoliteholla ja Annikin alkuperäinen iltalento on kymmenien muiden lentojen tapaan peruttu.

Annikin muutaman päivän Belgian reissun matkatavarat olisivat mahtuneet pienempään matkalaukkuun mutta nyt hän ei voi pakata kaikkia varusteitaan käsimatkatavaroihin. Sen verran erikoinen kokoelma teräviä metalliesineitä Annikilla on mukanaan. Siksi Annikki vetää perässään puolityhjää keskikokoista matkalaukkuaan uskoen täyttävänsä sen Belgiassa tuliaisilla.

Toisaalta Annikista ei ole kovin järkevää raahata tavaraa matkalaukussa ympäri Eurooppaa. Nykyään lähi- ja verkkokaupoista saa jotakuinkin ihan kaikkea ja paljon vähemmällä vaivalla. Siitä osoituksena Annikilla on jalassaan uudet ranskalaiset kengät - samanlaiset, joita hän etsi turhaan Pariisista. Oikean kokoiset kengät löytyivät Pariisin matkan jälkeen helposti verkkokaupasta ja kenkälaatikon kantomatkaa kotiin oli vain puolen korttelin verran.

Annikin illalla saama tekstiviesti pitää paikkaansa ja Helsingin kentällä on ruuhkaa. Hän onnistuu kuitenkin valitsemaan lyhyimmät jonot ja on nopeasti lähtöportilla. Sielläkään ei kysytä minkäänlaista henkilöllisyystodistusta eli vapaa liikkuvuus Euroopan sisällä vaikka tekaistulla nimellä onnistuisi kyllä. Samaa ei kyllä kannattaisi kokeilla Brysselissä, Annikki aprikoi. Hän on jo etukäteen asennoitunut siihen, että paluumatkalla on turha yrittää marssia suoraan Brysselin lentokenttäterminaaliin ja toimittaa kenenkään valvomatta matkalaukku lentokoneen ruumaan. Brysselissä ei kuulemma pääse edes sisään terminaaliin ilman henkilöpapereita, matkalippua ja turvatarkastusta.

Brysselin lentokentällä matkustajia tarkkaileekin iso joukko univormupukuisia miehiä aseineen. Annikki ei uskalla lähestyä kypäräpäisiä, kasvonsa peittäneitä sotilaita, jotka kanniskelevat konetuliaseita vaan kysyy tietä bussiterminaalin edellisiä kevyemmin varustautuneelta poliisilta. Tämä neuvookin ystävällisesti Annikin kävelemään tyhjän parkkihallin kierreramppia pitkin ja rakennustelineiden ohitse terminaalin toiselle puolelle.  Junayhteyttä suoraan Brysselin lentokentälle ei ole pommi-iskun jälkeen saatu vielä toimimaan ja päästäkseen junaan, Annikin on ensin mentävä bussilla 272 Zawentemin rautatieasemalle.  Seuraava univormupukuinen huikkaa bussikuskin avaamaan Annikille bussin keskioven ja näin Annikki pääsee helposti matkalaukkuineen nopeasti täyttyvään bussiin. Annikki ostaa junalipun Zawentemin aseman automaatista ja on jo muutaman minuutin päässä kohti Brysselin keskustaa kulkevasta junassa. Junanvaihto Bruxelles Midi / Brussel Zuid -asemalla sujuu sekin nopeasti ja Annikki ei ehdi kauaa katsella junan ikkunasta ohi lipuvaa tasaista maisemaa kun juna jo saapuu Gentin Sint Pietersin asemalle.  Annikki on suorastaan yllättynyt siitä, miten vaivattomasti hän pääsi lentokentältä Gentiin. Iso kiitos siitä kuuluu Annikin ystävälle Marketalle, joka saapui kaupunkiin jo päivää aikaisemmin. Marketta sattui nimittäin tapaamaan lennollaan suomalaisrouvan, joka oli hänen laillaan matkalla Gentiin. Rouvan sukulainen opasti puhelimessa kaksikon löytämään oikeat bussi- ja junayhteydet, joista Marketta sitten illalla välitti tiedot Annikille. 

Marketta onkin asemalla Annikkia vastassa ja yhdessä he kävelevät reilun kilometrin matkan Annikin majapaikkaan. Se osoittautuu mukavaksi huoneistoksi rauhallisen kanavan varrella sijaitsevan pienen talon kellarikerroksessa. Nuori isäntäpari on hyvin avulias ja kertoo viimeistelevänsä asunnon kylpyhuoneremontin sillä välin kun Annikki ja Marketta käyvät lounaalla. Uuden kylpyhuoneen lisäksi Annikki on tyytyväinen asuntoonsa senkin takia, että Gentistä oli tosi vaikea löytää edullista majoitusta huhtikuun lopussa, jolloin kaupungissa on kymmeniä tuhansia kävijöitä kiinnostava Floraliën.

***

Annikkikin on matkustanut Gentiin juuri Gentse Floraliën takia vaikkei hän sitä ennen ollut tietoinen eikä edes kovin kiinnostunut tästä erittäin laajasta ”kukkanäyttelystä”. Annikin Itä-Flanderin matkan varsinainen syy on se, että Floraliën tuo Gentiin myös Sogetsu ikebanan iemoton Japanista. Iemoto Akane Teshigahara on yksi Floraliënin kunniavieraista, joka tekee Gentissä laajan näyttelynsä ja ikebanademonstraationsa muodossa ikebanaa tunnetuksi suurelle yleisölle. Iemoto myös pitää eurooppalaisille ikebanan harrastajille work shopin, johon Annikki ja Marketta huomenna osallistuisivat.

Ennen paneutumistaan ikebanan ja kasvien maailmaan, Annikki ja Marketta tekevät kierroksen mm. kirkoistaan, luostareistaan ja yliopistostaan kuuluun Gentin vanhassa kaupungissa. Huhtikuinen päivä on sen verran aurinkoinen, että he syövät myöhäisen lounaan terassilla Korenmarktin laidalla. Annikin ja Marketan iloksi parsakausi on Belgiassa parhaimmillaan ja hyvästä ateriastaan virkistäytyneenä he jatkavat kävelykierrostaan kanavien vartta Bijloken Muziekcentrumiin asti, jossa illan ikebanademonstraatio kohta alkaisi.