Hae tästä blogista

tiistai 20. lokakuuta 2015

4. päivä: Castell de Bellver eli Annikki harrastaa valtiollista matkailua

Sen, että Annikin ja Vilhon parvekkeelta on niin hyvät näkymät koko Palman lahdelle, takaa se, että heidän asuntonsa on yksi naapuruston vähiten kauniista taloista. Susivuorten korkea tornitalo parin sitä vain hieman rähjäisemmän kerrostalon kanssa luo brutaalin kontrastin lähialueen huviloille, joiden pihoilta monenväriset bougainvillet kurkottavat pihamuurien yli jalkakäytävälle. Palma ja koko Mallorca ovat malliesimerkki siitä, miten surutta Espanjan aurinkorantoja on Francon politiikan tuloksena syntyneen boom turisticon innoittamana rakennettu. Nyt, tasan 40 vuotta Francon kuoleman jälkeen on helppo syyttää yksin tätä yhtä Euroopan viimeisistä diktaattoreista siitä, että maan muuten kauniit rannat ovat täytetty kolossaalisilla hotelleilla ja niiden sekaan tungetuilla kerrostaloilla. Kyllä massaturismiksi kehitetty matkailu on Espanjassa ollut sellainen talouskasvun takaaja, että espanjalaiset ovat aina olleet innokkaasti mukana matkailubisneksessä. Ulkomaisten turistien virtaa pidetään myös merkittävänä tekijänä siinä, että espanjalaisessa yhteiskunnassa alkoivat puhaltaa entistä vapaammat tuulet jo diktaattorin eläessä.

Susivuorista on mielenkiintoista, että Makedonia, Azerbaidžan, Bulgaria, Puola ja monet muut enemmän tai vähemmän entiset diktatuurimaat markkinoivat itseään matkailumaana aivan kuten takavuosien Espanja. Holtiton rakentaminen on varmaan näissäkin maissa tuttu ilmiö mutta tuskin ne yltävät samaan kuin Francon perustama Espanjan valtiollinen matkailutoimisto, joka jopa järjesti ulkomaisille turisteille vuosina 1938-45 suuren suosion saaneita, vahvasti kansallismielisellä propagandalla väritettyjä pakettimatkoja sisällissodan runtelemiin Pohjois-Espanjan kaupunkeihin. 

Ainakaan yksikään toinen valtio ei ole pystynyt luomaan niin onnistunutta tunnusta kuin on Espanjan matkailutoimistolla.  Jokaisen, joka näkee tämän Joan Mirón 1980-luvun alussa suunnitteleman logon, alkaa välittömästi tehdä mieli Espanjan aurinkoon.

Susivuorten ulkoapäin melko rujon näköinen asuintalo sattuu muuten oleman Joan Mirón kotiateljeen naapurissa. Fondació Pilar i Joan Miró, jossa on ateljeen lisäksi Mirón töitä esittelevä taidemuseo, on niin lähellä, että pariskuntamme kävelevät jo toistamiseen siitä ohitse tuumien, että "käydään tuolla vaikka huomenna tai ylihuomenna tai ... ". Näinköhän paikka jää heiltä kokonaan näkemättä.

Nyt Fondación ohi painellaan sisämaahan kohti metsäistä kukkulaa, jonka laella komeilee Castell de Bellver. Tämä monessa vaiheessa rakennettu linna ei itsessään niin kiinnosta Susivuoria mutta se on hienolla paikalla kaupungin yläpuolella ja sinne vie kävelyreitti metsän halki. Lämpimänä päivänä suurten pinjojen varjossa onkin mukava kulkea. 

Päivän "kulttuurikierroksestaan" uuvahtaneina Annikki ja Vilho viettävät loppupäivän parvekkeellaan keskittyen perinteisen Espanjan matkailun kolmeen valttiin Sol, mar y sangría

Ei kommentteja: