Annikkia ärsyttää, ettei Ateenan Arkeologinen kansallismuseo päivitä verkkosivujaan. On mahdotonta tietää museon aukioloaikoja maaliskuun vaihduttua lähes viikko sitten huhtikuuksi. Herätyskello on kuitenkin pantu soimaan ortodoksisena pitkäperjantaina aamu yhdeksältä. Susivuoret ovat siis heidän asteikollaan hyvissä ajoin asuintalonsa edessä olevalla pysäkillä, josta bussi 732 vie heidät museolle. Annikista aika villiin uusklassiseen tyyliin rakennetun museon edustalla istuskelee ainakin parikymmentä henkeä ja Annikki arvaa heti, että museo on kiinni. Sisäänkäynnin metallikyltin päälle teipattu lappu kertoo, että museo avautuisi poikkeusaikataulun mukaisesti vasta tunnin päästä. Tätä ei siis voitu kertoa museon verkkosivulla, Annikki murisee Vilhon suhtautuessa takaiskuun tyypilliseen vilhomaiseen tapaan tyynesti. Se tietenkin ärsyttää Annikkia entistä enemmän.
Annikki oman tapansa mukaan rauhoittuu nopeasti kun Susivuoret menevät kadun toisella puolella olevaan baariin juomaan frappet. Sitten he tekevät pienen kävelykierroksen läheiseen puistoon. Arkeologisen museon pohjoispuoliset alueet Ateenaa eivät nykyisin ole kaupungin vaurainta naapurustoa. Monet aikoinaan hienot kerrostalot ovat purkukunnossa ja tyhjiä liikehuoneistoja on joka korttelissa. Pedion tou Areos -puistossa valmistellaan pääsiäismarkkinoita. Annikki katselee kiinnostuneena oliivipuukahvaisia pihviveitsiä ja marinoituja lampaanlihapakkauksia. Kumpikaan ei taida olla kovin hyvä ostos tulevaa museokierrosta ajatellen.
Kun Susivuoret 25 minuutin jonotuksen jälkeen pääsevät museoon, Annikki huomaa, että olisi sittenkin voinut hankkia hyvän ja halvan veitsisarjan. Museon tarkastuslaite on sysätty syrjään eikä laukkuja läpivalaista. Pääsyliput museoon maksavat 10 € eli kaksi kertaa enemmän kuin sen virallisella verkkosivulla ilmoitettiin. Annikista kymppi on halpa hinta päästä näkemään museon kokoelma. Esinekokoelmastahan kansallismuseossa on kysymys. Annikkin näkemyksen mukaan nykyaikaisen museon tulisi kertoa edes jotain näytteille asetettujen esineiden kontekstistä mutta Ateenan päämuseon sadoissa vitriineissä on vai laput, jotka kertovat kunkin esineen arvioidun iän ja löytöpaikan. Susivuoria tämä museon alkeellinen piirre ei haittaa. Vaikka he eivät ole ole lainkaan tutkineet museo-oppaita tai muutenkaan valmistauneet tutkimaan sen kokoelmia, Annikki tunnistaa välittömästi museon kuulut esineet kuten mykeneläiset kultaiset kuolinnaamiot 1500-luvulta ennen ajanlaskun alkua ja niitä tuhat vuotta nuoremman Artemisionin pronssipatsaan.
Susivuoret viihtyvät pelkästään museon parissa ensimmäisessä, esihistoriallisia kulta-, pronssi- ja keramiikkaesineitä esittelevässä salissa yli tunnin. Seuraavat kaksi tuntia he kiertävät yläkerran keramiikkakokoelmia ja alakerran veistossaleja. Katsottuaan Theralta löytyneet pari freskoa, Vilho alkaa väsyä museon esinepaljouteen ja olisi jo valmis päättämään museokierroksensa. Annikki haluaa kuitenkin välttämättä käydä katsomassa sisäpihalla olevat Antikytheran hylystä nostetut pronssipatsaat. Niin sanotun Antikytheran koneen eli samaisesta laivanhylystä löydetyn 100-luvun tähtitieteellisen laskulaitteen kappaleet taisivat olla jossain yläkerran salissa, Annikki muistelee ja myöntää, että mielenkiintoisia esineitä on yhdellä kertaa katsottavaksi liikaa. Silti hän harmittelee, että muutama museosali on suljettu eikä hän näin pääse näkemään kaikkia keramiikkakokoelmia.
Museon egyptiläisen kokoelman hän sen sijaan jättää suosiolla väliin varsinkin kun se osasto ei taida edes olla auki.
Vilhon jo kiirehtiessä kohti ulko-ovea, Annikki jää vielä tutkimaan Kerameikoksen hautausmaalta löydettyä monumentaalista amforaa. Annikki ottaa upeasti kuvioidusta amforasta päivän viimeisen, varmaankin tuhannen valokuvan ennen kuin poistuu Vilhon perässä museosta.
Sen verran uupuneita Susivuoret ovat museokierroksestaan, että Akadimian kulmilla he ostavat katukioskista lasilliset mehua. Kioski mainostaa olevansa paikka, josta saa kaupungin halvimmat kahvit eivätkä Annikin ja Vilhon hapankirsikka- ja granaattiomenamehutkaan maksa kuin 50 ja 80 senttiä.
Taivas on puolittain pilvinen Susivuorten kävellessä leveitä pääkatuja pitkin Syntagman kautta asunnolleen. Säätiedotuksen lupaamaa sadetta ei kuitenkaan tule ja Susivuoret voivat syödä pienen lounaansa parvekkeellaan.
Illallisen laiton lomassa Annikki seuraa teeveestä uutislähetystä ja mainoksia. Molemmissa on sama pääaihe eli pääsiäisen vietto kokonaista lammasta grillaten. Uutiskuvien mukaan koko suvun grillijuhlille matkustetaan Ateenan ulkopuolelle ja hiljentynythän Susivuorten naapurusto pitkänperjantain iltana onkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti