Bilbaon lentoasema on pienempi kuin Annikki muistikaan. Tai eihän oikeastaan muistanut sitä lainkaan, ainoastaan lyhyen automatkan lentokentältä kaupungin toisella puolella olevalle asunnolle. Annikki oli nimittäin edellisen kerran Bilbaoon saapuessaan äkillisen virustaudin kourissa, eikä tulopäivänään pystynyt juurikaan tekemään havaintoja kaupungista ja sen lentokentästä.
Jotain tuttua Bilbaoon tulossa Annikista sentään on; hieman kostea, lempeän lämmin sää. Annikki taittelee kevyen takkinsa reppuunsa ja toteaa, että hän tarvitsee juomavettä eikä päällysvaatteita. Matkatavara-aulan automaatti ei toimi mutta lentoaseman ulko-oven tuntumassa on pieni baari, josta Annikki saa kaipaamansa vesipullon.
Bussipysäkille ei ole kuin muutama metri ja sen opastaulu kertoo, että seuraava bussi lähtisi 20 minuutin päästä ja lippu maksaa 17 euroa (eikä älyttömät 17,10 € kuten bussifirman verkkosivulla ilmoitetaan). Hetken kolmikielistä taulua tutkittuaan, Annikki huomaa siinä pienen piirroksen, joka ohjaa ostamaan bussilipun etukäteen tuloaulan lippukioskista. Annikki käväisee hakemassa matkalipun. Tosin ei lippukioskista, joka myy vain paikallisbussin lippuja vaan sen vieresessä olevasta lippuautomaatista. On se sitten kumma, etteivät opastaulut, lentokenttien viralliset sivut ja edes bussifirmojen omat sivut pysty kertomaan yhtä lentokenttäbussia tarvitseville matkailijoille oleellisista asiaa eli sitä, mistä matkalippu on hankittava. Bussia odotellessaan Annikki ehtii neuvoa paria nuorta miestä ostamaan liput automaatista ja rauhoitella kahdenkymmenen euron seteliä heiluttelevaa eläkeläisrouvaa. Automaattilippua kun ei saa kuin kortilla mutta kuljettajalta voi varmaan ostaa lipun käteisellä vaikkei sitä missään kerrotakkaan. Koska epätietoisia turisteja on lopulta alle tusina, bussi lähtee vain viisi minuuttia aikataulusta myöhässä heidän kaikkien saatua matkalippunsa, joko automaatista tai kuljettajalta.
Heti bussiin päästyään Annikki lähettää taas Vilholle viestin. Tämä vastaa olevansa jo hotellilla ja tulevansa Annikkia bussille vastaan. Ilahtunut Annikki antaa Vilholle ohjeet saapua tunnin päästä Puente Maria Cristinan itäpäähän, jossa on Donostian bus geltokiak eli linja-autoasema.
Annikin bussimatka Bilbaon lentokentältä Donostiaan eli ainakin elokuvaväen paremmin nimellä San Sebastián tuntemaan Baskimaan kaupunkiin taittuu pikatietä pitkin reilusti alle puolessatoista tunnissa. Osa ohi vilahtavista maisemista on Annikille entuudestaan tuttuja mutta Donostian uusi, pääosin maan alla oleva linja-autoasema ei herätä Annikissa muistoja. Annikin ja Vilhon edellinen, pikavisiitiksi luonnehdittava käynti Donostiassa taisi suuntautua Kuursaalin kulmille ja Bahía de La Conchan hiekkarannoille eikä rantakaupungin ahtaille kaduille.
Annikkin noustua linja-auton uumenista Maria Cristina -sillalle, hän näkee heti muita jalankulkijoita päätä pitemmän Vilhon. Tämä on varmaan aikeissa soittaa Annikille mutta nostaa katseensa kännykästä juuri parhahiksi huomatakseen kadun toisella puolella vilkuttavan Annikin. Nyt Susivuoret jatkavat matkaa yhdessä.
Vilhon napattua Annikkin matkalaukun, Susivuoret ylittävät Urumea-joen ja suuntaavat katedraalin sivuitse Donostian rantabulevardille. Sieltä ei ole pitkä matka yliopistorakennusten takana ylärinteessä olevalle hotellille, jonka pihaan Vilho on jättänyt auton. Sää on mukavan aurinkoinen ja donostialaiset nauttivat lauantai-iltapäivän oluensa ja viinilasillisensa terasseilla ja baarien ovensuuussa. Susivuoret eivät pysähdy istumaan baarin terassille vaan ajattelevat tulevansa myöhemmin takaisin illallispaikkaa etsimään. Se ajatus jää pelkäksi aikomukseksi sillä lopulta Susivuoret syövät iltapalansa hotellihuoneessaan. Annikin päivä on ollut ilman syntynyttä riidanpoikastakin sen verran raskas, ettei hän jaksa parin tunnin torkkujenkaan jälkeen lähteä kaupungille. Ilta menee siis tv-uutisia seuraten. Samalla juodaan pullollinen cavaa mutta sitä ei pidä tulkita kannanotoksi itsenäisen Katalonian puolesta. Annikista Carles Puigdemontin eilinen Katalonian yksipuolinen itsenäisyysjulistus on aivan älytön teko. Samaa mieltä on Espanjan keskushallinto ja iso osa katalonilaisistakin. Espanjan lippuja oltiin vasta laskemassa Barcelonassa saloista kun Espanjan otti käyttöön perustuslakinsa artiklan 155 ja mm. erotti aluejohtaja Puigdemontin. Mitenhän tämä sekoilu oikein päättyy ja mitä katalonialaiset mahtavat ajatella itsenäisyydestä sitten kun Katalonia on saamassa potkut EU:sta ja La Ligasta?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti