Lentokentän parkkihallista ulos ajaessaan Vilho vielä tutkiskelee tämänkertaisen Vilhomobiilin ominaisuuksia kun takapuskuriin kiinni ilmestynyt auto pusertaa väkisin ohi. Vaikka ahtaalla ulostulorampilla on vain kolmenkympin nopeusrajoitus, iso belgialaisauto katoaa vilauksessa horisonttiin.
Annikin ja Vilhon viiden päivän automatkalla Belgiaan saadaan todeta vielä monta kertaa, että belgialainen ajotapa poikkeaa selvästi naapurimaiden ajokulttuurista. Se on yhtä hermostunutta ja itsekästä, muttei kuitenkaan samalla tavalla aggressiivista kuin Suomessa. Tasaisen tyyniin hollantilaisiin ja perin säntillisiin ja kohteliaisiin saksalaisiin sekä joustaviin ranskalaisiin verrattuna belgialaiskuskit ovat kovin kärsimättömiä volvojensa ja audiensa ratissa.
Matka kahdeksankaistaista moottoritietä Brysselin lentokentältä kohti Flanderia sujuu kuitenkin mukavasti. Annikki laskee tien laidassa tasatahtiin vilkkuvia tuulivoimaloita Vilhon keskittyessä ajamaan oikeasta liittymästä Hasseltia kohti vievälle tielle. Susivuorten tämäniltainen määränpää kun on lähellä Hollannin rajaa sijaitseva Neerpelt.
Susivuorten mielestä Neerpelt näyttää ensisilmäykseltä oikein siistiltä ja mukavalta pikkukaupungilta, varsinkin heidän bongattua ison supermarketin, joka olisi vielä tunnin ajan auki. He päättävätkin käväistä ruoka- ja juomaostoksilla ennen majapaikkaan menoa. Kaupassa Annikki latoo ostoskoriin iltapala- ja aamiaistarvikkeita ja Vilho sanoo hakevansa muutaman oluen. Annikki ihmettelee kun ei näe isossa kaupassa yhtään olutpulloa kunnes Vilho kertoo, että olutosasto on kokonainen iso huone myymälän perällä. Annikki ei tunnetusti ole oluenystävä mutta Vilhon lailla lastaa ostoskoriinsa muutaman erikoisen kiinnostavan näköisen pullon. Muutama olutmerkki on Annikille nimenä tuttu mutta Vilho tietää kertoa, ettei valtaosaa näistä oluista löydy Suomesta. Valikoiman lisäksi myös oluen verotus näyttää olevan toista kuin kotoisassa monopolissamme. Väkevien oluiden litrahinnat ovat neljänneksen siitä kuin mitä ne olisivat Suomessa.
Hetken päästä Annikki jo latoo koreita munkkiolutpulloja jääkaappiin, josta hänen on täytynyt ottaa yksi hylly pois. Samppanjakorkilla suljetut suuret olutpullot kun kehotetaan säilyttämään pystyasennossa. Ennen olutkassien purkamista Annikki ja Vilho ovat tietysti vastaanottaneet ja tarkastaneet vuokraamansa asunnon ja tutustuneet pikaisesti isäntäväkeen. Flaaminkielinen pariskunta on mukava ja esitteli tarkkaan lämmityksen, kodinkoneiden, internetin jne. käytön. Itse asuntokin on tilava ja käytännöllinen. Kaikki tarpeellinen tuntuu löytyvän ja loft-asunnon kunnossa ja siisteydessä ei ole moittimista.
Sen verran väsyneitä Annikki ja Vilho ovat työpäivän jälkeisestä matkustamisesta, että päättävät ennen unten maille kömpimistä syödä iltapalan ravintolan sijaan asunnolla ja kenties maistaa sitä kuulua munkkiolutta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti