Annikki säpsähtää hereillä syvästä unesta kadulta kuuluvaan mekkalaan. Flunssaisen pääkopan ensimmäinen ajatus on vallankumous! Mutta missä maassa? On sännättävä ikkunalle katsomaan, mistä on kysymys.
Kuumehöyryjen haihtuessa päästä, Annikille valkenee, ettei ollakaan keskellä Balkanin sotaa. Kyseessä ei ole myöskään Annikin viikko sitten Roomassa näkemä pieni mielenosoitus opetusministeriön edessä. Jotain samantapaisia kuitenkin; Annikki saa sloveeninkielisistä banderolleista sen verran selvää, että kadulla marssiva väki vastustaa opetuksen yksityistämistä.
Opiskelijoiden mielenosoitus osoittautuu kovasta metelistä huolimatta perin rauhalliseksi. Kadun levyinen ja parin korttelin pituinen, iskulauseita huutava joukko pysähtyy säntillisesti punaisiin liikennevaloihin ennen kuin katoaa Annikin näkyvistä ja kuuluvista.
Kaivauduttuaan takaisin peittoihinsa, Annikin on oikein mietittävä, miten ihmeessä hän on päätynyt todistamaan opiskelijamielenosoitusta Ljubljanassa, jossa toimii - ainakin toistaiseksi - Slovenian paras julkinen yliopisto. Tietysti Annikki ja Vilho ovat saapuneet Slovenian pääkaupunkiin vain viettämään rauhallisesti pääsiäislomaansa eikä matkaohjelmaan ole varta vasten sisällytetty mitään erityisiä päivänpoliittisia teemoja.
Tosiasiassa Annikilla ja Vilholla ei ole suunniteltuna minkäänlaista matkaohjelmaa. Pääsiäisloman tarkoituksena kun on levätä eikä rasittaa itseään ylenpalttisella nähtävyyksillä kiertämisellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti