Hiljaisen pikkukadun alkupään talossa onkin ravintolan kyltti mutta ruokasalia ei kadulle näy. Susivuoret astuvat rohkeasti ovesta sisään täyteen baariin, jossa heille kerrotaan ruokapuolen avautuvan puolen tunnin päästä. Sitä odotellessa sopii nauttia baarin puolella copat tapasten kera.
Annikki ja Vilho eivät ehdi juoda viinilasillisiaan loppuun kun baaritiskiltä jo kehotetaan menemään ruokasalin puolelle. Vaikka kello on jo yhdeksän, Annikin lieväksi harmiksi Susivuoret ovat aluksi paikan ainoat ruokailijat. Se kun tarkoittaa sitä, että tarjoilija on erityisen valppaana palvelemaan heitä ja se on Annikille ja Vilholle vierasta. Toisaalta Annikin on helpompi kuulla tarjoilijan selostusta illan ruokatarjonnasta kun sali ei ole vielä täynnä kovaäänisesti pulisevia paikallisia.
Annikki tulee valinneeksi neljän ruokalajin aterian kun ei tahtonut aluksi ymmärtää, että kahdenkympin illalliseen kuuluvat kaikki tarjoilijan mainitsemat ruoat. Kala- ja kasvisvoittoisten alkupalojen jälkeen tarjoilija käy tiedustelemassa, mitä Annikki haluaisi bacalaon sijaan. Annikki yrittää turhaan selittää, että voisi yksinkertaisesti jättää kapakala-annoksen väliin. Se ei tietenkään käy päinsä ja Annikille tehdään hänen toiveensa mukainen, mm. paprikaa ja muita kasviksia sisältävä väliruoka.
Espanjassa toisilleen tuntemattomattomatkin tervehtivät aina ravintolassa muita asiakkaita ja aluksi Annikki luulee, että sisäänastuneet herra ja rouva tulevat ravintolaan illalliselle. Harmaantunut pariskunta koirineen kävelee kuitenkin suoraan keittiöön. Leivänhakureissun jälkeen pappa alkaakin näyttää Susivuoria palvelevalle tarjoilijalle mallia siitä, miten kateleivät asetellaan pöytään ja kuinka viinipullo avataan. Kokeneempi ammatinharjoittaja taitaa olla yksi kolmesta tammenterhosta. Ravintolan nimi Las Tres Bellotas viittaa kuulemma sen perustaneisiin kolmeen veljekseen. La Albacercan Tammenterho-veljekset komeilevat talon viinipullon etiketissä ja Annikista yhdennäköisyys koko ruokasalin henkilökuntaan on ilmeinen.
Annikin saadessa kala-annoksensa, ruokasali alkaa pikkuhiljaa täyttyä paikallisista illastajista. Naapuripöydän pariskunta pitää erityisesti syömästään suuresta vuoallisesta bacalao-paistosta mutta Annikki ei kadu annosvalintaansa. Vilho kehuu syömäänsä Rabo de toroa herkulliseksi mutta Annikki ei halua maistaa kuin pienen palan mureaksi haudutettua häränhäntää. Hän aiheellisesti pelkää, että hänenkin liharuoka-annoksensa on suuri. Lohkoperunat sivuuttamalla Annikki kuitenkin selviytyy chuletastaan siten, että vatsaan jää tilaa jälkiruoallekin. Vilhon on sen sijaan tyytyminen pelkkään kahviin. Vilhon maksettua alle neljänkympin laskun, tarjoilija kättelee tyytyväiset Susivuoret. Ravintolan baari on, jos mahdollista, vieläkin täydempi kuin pari tuntia sitten. Tungoksesta ja kovasta puheensorinasta huolimatta koko henkilökunta huomaa vastata Susivuorten kiitoksiin ja toivottaa heille hyvää illanjatkoa Annikin ja Vilhon lähtiessä espanjalaisttain jo alkuillasta kotiinsa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti